Tylkkäri Oy
22.05.2011 [tyy-ymparisto]
Tylkkäri Oy
Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) kaksi älyttömintä tapaa käyttää jäsenmaksutulojaan ovat budjettirahoitteinen Turun ylioppilaslehti (Tylkkäri) sekä yliopiston kurssikirjaston kanssa päällekkäisiä palveluita tarjoava TYY:n kirjasto. Kummallekin mainitulle palvelulle löytyy omat käyttäjänsä tai lukijansa, mutta etenkään Tylkkärin suorassa budjettirahoituksessa ei ole järjen hiventäkään. Tylkkärin kohderyhmällä ja levikkimäärällä tulisi lehden toimia taloudellisesti kannattavasti ilman suoraa budejettitukea. Kirjaston sijoittumista TYY:n rakenteissa käsittelen seuraavassa ainoastaan luontevana ja ehkä hiukan yllättävänä osana täysin toteuttamiskelpoista yhtiöittämistä.
Haluan, että Turun ylioppilaslehti yhtiöitetään ja tehdään TYY:n kirjastosta Tylkkärin kirjasto. Näin syntyvästä Tylkkäri Oy:stä tehdään osa Universtas –konsernia. Yhtiöittämisen seurauksena Tylkkärille avautuisi aito mahdollisuus (ja pakko) kehittää toimintaansa vastaamaan normaalin maailman ehtoja. Sellainenkin riski olisi olemassa, että Tylkkäri voisi tuottaa omistajalleen jopa voittoa. Tylkkärin tulonlähteet olisivat mainosmyyntitulot sekä vuositilausmaksut.
Syntyvän yhtiön toinen osa olisi kirjasto. Yllättävääkö? Tällöin kirjaston vuosimaksu voitaisiin eriyttää TYYn jäsenmaksusta ja kattaa kirjaston aiheuttamia menoja yritystoiminnan tuloilla, jotka luonteensa puolesta sopivat loistavasti tällaisen ylioppilaskunnan tarkoituksen ulkopuolisen toiminnan rahoittamiseen.
Mitä hyötyä tällaisesta nykyisiä betonoituja rakenteita murentavalla myllerryksellä saavutettaisiin? Ensinnäkin uudistus olisi reilu ja se lisäisi avoimuutta. Ylioppilaskunnan jäsenmaksua voitaisiin laskea miltei parikymmentä euroa. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu, joka on pakollinen lukukausimaksu kaikille opiskelijoille, muodostuisi vastamaan paremmin laissa määritellyn tarkoituksen toteuttamisesta syntyviä kuluja. Toiseksi Tylkkärinkin pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten lehti toimii ja julkaiseeko se laadukasta sekä mielenkiintoista sisältöä. Tylkkärin levikkimäärällä lehden on toimittava taloudellisesti kannattavasti. Eikä se oikeastaan vaadi muuta, kuin tarpeeksi kiinnostuneita lukijoita ja pätevät mainosmyyjät. Eli pientä skarppausta juttujen tasoon, mielenkiintoon ja sisältöön sekä myyntiosaamista organisaatioon.
Miksi kirjasto on otettava mukaan samaan pakettiin? Koska sellainen peliliike olisi yksinkertaisesti kannatava. Kirjaston toiminta voitaisiin tällöin rahoittaa joko erillisellä vuosimaksuna tai kirjasto voisi toimia Tylkkärin uutena vetovoimaisena lukijapalveluna, johon saadaan kättöoikeus vuositilauksen kylkiäisenä. Kirjaston palveluista alkaisivat maksaa ne, jotka sitä käyttävät ja näkevät sen tarpeelliseksi.
Tällainen palvelumaksun eriyttäminen TYYn jäsenmaksuun sisältyvän palvelumaksun sijaan olisi mahdollinen ilman liitosta lehdenkin kanssa, mutta ei niin edullisesti. Mikäli kirjaston käyttöoikeus kuuluisi lukijaetuna lehden vuositilaukseen, olisi palvelun ALV-kanta 0% (lehtitilaus siis 0-alv). Ilman kytkyä lehteen ALV-kanta olisi jotain aivan muuta.
Toisaalta lehden positiivisella tuloksella voitaisiin kattaa kirjaston liiketoimintalohkon tuottamaa tappiota siten, että yhtiön verotettava tulos muodostuu mahdollisimman pieneksi, ideaalitilanteessa nollaksi. Mikäli kävisi niin, että koko mediayhtiö jäisi miinukselle, voitaisiin Universtaan tulosta siirtää konserniavustuksena kattamaan tappiota.
Ehdotuksen hyötyinä TYYn tärkeiksi koettuja palveluita pystyttäisiin tuottamaan nykyistä tehokkaammalla tavalla verorasitus minimoiden. Lisäksi ehdotus olisi periaatteellisesti oikeudenmukainen, sillä ylioppilaskunnan jäsenmakusuilla katettaisiin tällöin ylioppilaskunnan varsinaista laissa määriteltyä toimintaa ja omistusten tuotoilla muuta toimintaa. Eli toimeksi vain.
Lauri Kattelus
TYYn hallituksen jäsen
Kommentit
Edarivaalit
Mielestäni on varsin erikoista, että ryhmä Lex käynnistää edustajistovaalikampanjansa TYY:n blogissa.
Tylkkäristä
Ehdotus on käsittämättömän typerä ja oikeastaan tällaisia ehdotuksia lukiessani alan toivoa, että ylioppilaskuntien jäsenyys ylipäätään olisi vapaaehtoista.
"Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) kaksi älyttömintä tapaa käyttää jäsenmaksutulojaan ovat budjettirahoitteinen Turun ylioppilaslehti (Tylkkäri)"
Mikäli aletaan keskustella "älyttömistä tavoista käyttää jäsenmaksutuloja" on kovin vaikeaa panna rajaa sille, mitkä kulloinkin määritetään hyödyttömäksi toiminnaksi ja siten turhaksi. Viime kädessä tämä merkitsee minkä tahansa ylioppilaskunnan tarjoaman palvelun avaamista keskustelulle potentiaalisesti "älyttömänä rahankäyttönä" - se mitkä ovat järkeviä tapoja käyttää yokunnan jäsenmaksutuloja merkitsee keskustelua ylioppilaskunnan tehtävästä _ylipäänsä_, ei "tuottavuudesta".
"Tylkkärin suorassa budjettirahoituksessa ei ole järjen hiventäkään. Tylkkärin kohderyhmällä ja levikkimäärällä tulisi lehden toimia taloudellisesti kannattavasti ilman suoraa budejettitukea."
Miten tylkkärin kaltaisella lehdellä olisi mitään mahdollisuutta "toimia taloudellisesit kannattavasti ilman budjettitukea" - lehden _nimessäkin_ todetaan lehden pääasiallinen tarkoitus ja oletus yleisöstä "Turun _ylioppilaslehti_. Voiko joku vakavissaan kuvitella, että Tylkkäri, niin että se jotenkin säilyttäisi sen nimeenkin sisällytetyn tehtävän voisi "toimia taloudellisesti kannattavasti" tai jopa tuottaa voittoa?
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Tylkkärin rahoittaminen budjetista on hyvinkin järkevää; Tylkkäri tarjoaa nimittäin konkreettisen mahdollisuuden Tyyn jäsenistölle osallistua ylioppilaskunnan toimintaan - kirjoittamalla lehtijuttuja, ottamalla valokuvia lehteen, kuvittamalla jne.
Eikö tämä pääosin _TYYn jäsenistön_ itse itselleen tuottama lehti olekaan mielekästä ylioppilaskunnan tukemaa toimintaa?
Ainakin silloin, vuosia sitten, kun toimin ylioppilaslehdessä sivarina, pääosa jutuista tehtiin ja toimitettiin avustajavoimin, näin "lehden journalistinen linja" on tai oli ainakin tuolloin myös suoraan riippuvainen siitä, millaisia henkilöitä halusi lehden toimintaan osallistua ja millaisia ehdotuksia jutuiksi heillä oli. Samalla moni sai sangen hyödyllistä i työkokemusta esimerkiksi myöhempää ammattia varten.
Jo tuolloin itseäni vitutti eniten se, että "omasta jäsenmaksustani" rahoitetaan edustajiston toimintaa, nimittäin kun vaikutti siltä, että edustajisto toimi pääosin tulevien poliittisten broilerien harjoitusareenana . . .
Ystävällisin terveisin
Jaakko Vuori
Tylkkärin entinen sivari vuosien takaa.
Kannatan ideaasi kovin. En
Kannatan ideaasi kovin.
En näe mitään syytä julkaista noin suurilevikkeistä lehteä, mikäli sitä ei voida täysin rahoittaa ilmoitustuloista. Lehden ei mielestäni tarvitse tehdä voittoa, mutta voiton tekeminen ei tosin 15 000 ihmistä tavoittavalla läpyskällä olisi mikään ainutlaatuinen temppu.
Näkisin tämänhetkisten toimijoiden ratsastavan "ilmaisella" rahalla vailla minkäänlaista vastuuta toimistaan. Eikä se laatukaan niin kummoista ole.
Haaskausta
Ihan rehellisesti, kuinka moni TYYläinen tilaisi/ostaisi lehden jos siitä joutuisi jotain maksamaan? Valistunut arvaukseni on - ei kovin moni.
Täysin turha rahareikä, jonka nimen voinee muuttaa "takaisin" Voimaksi mikäli paperintuhlausta täytyy jatkaa. Sanoisin, että jopa TYY:n ympäristöpolitiikan vastaista. Sähköinen versio sille kouralliselle ihmisiä, jotka tarvitsevat k.o julkaisua johonkin käyttötarkoitukseen.
P.S Miksi YO-talojen paperinkeräyslaatikot ovat säännöllisin väliajoin täynnä Tylkkäreitä, siis nippukaupalla? Kummallinen juttu kaiken kaikkiaan.
Samoilla linjoilla
Sähköinen versio olisi todella jo paljon parempi ratkaisu, sillä se karsisi painokustannukset ja olisi tosiaan ympäristöystävällistä. Hyvä kommentti!
Mitä tulee tylkkäreihin roskiksissa, niin siinä nähdään millä mentaliteetilla lehteä tuotetaan: sinne päin. Onko levikin suhdetta koskaan edes yritetty tutkia todelliseen lukijakuntaan? Epäilen vahvasti tätä.
Ilmeisesti tälläkään ei ole väliä kun rahaa tulee (yo-maksu)automaatista. Voi veljet sitä päivää jos pakkojäsenyys joskus poistetaan laista.
Vastauksia kommentteihin
Tekstissä pohditaan mahdollisuutta järjestää kaksi TYY:n jäsenpalvelua taloudellisesti kannattavam-malla tavalla. Ajatuksena on nimenomaisesti edustajiston päättämien jäsenpalveluiden mahdollisiman tehokas järjestäminen. Ylioppilaskunnan hallituksen tehtävänä on valvoa ylioppilaskunnan hallintoa ja varainhoitoa. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen vaatii kriittistä tarkastelua myös olemassa oleviin rakenteisiin. Hallituksen jäseniltä tulee näin ollen odottaa myös innovatiivista ja ennakkoluulotonta tar-kastelua edustajiston päättämien jäsenpalveluiden järjestämiseen niin, että ylioppilaskunnan talous on mahdollisimman hyvin hoidettu. Näin ollen teksti viestii ainoastaan tarmokkaasta ja tosissaan otetusta hallituksen jäsenen tehtävän hoidosta. Vastaavaa asioiden pohtimista, perehtymistä ja ideointia tulee-kin edellyttää hallituksen jäseniltä.
Vielä kerran, mitä tulee kommenteissa esitettyihin väitteisiin tekstin sisältämistä virheellisistä tiedoista tai arvioista, Raulille vastasinkin jo aikaisemmin, on tuo arvioitu parikymmentä euroa täysin mahdolli-nen skenaario. Suoran budjettituen ja mahdollisen liikevoiton yhteenlaskettu summa voisi hyvinkin yl-tää tuollaiseen summaan.
Arvostelu ja kritiikki on sallittua, jopa todella tervetullutta. Arvioikaa kuitenkin ideaa sen perusteluiden ja saavutettavien etujen puolesta, älkää sen puolesta mistä idea on tullut.
Lauri Kattelus
hallituksen jäsen
p.s. Mitä tulee tekstissä esiintyvään värikkääseen kielenkäyttöön: C’mon! Sehän on blogi, ei tieteellinen artikkeli tarkkoin määriteltyine termeineen saati edustajistolle tai hallitukselle laadittu esitys. Medialuku-taitoa ei voi toisille opettaa, mutta kyllä sellaista pitäisi valveutuneilta yliopisto-opiskelijoilta vaatia.
Hallituksen jäsenilläkin sananvapaus
Mistä tunnistaa hyvän johtajan? Siitä, että hän muuttaa organisaatiossa jotain - sama pätee myös hallitukseen ja hallituksien jäseniin.
Jos mitään ei saa tai uskalleta kyseenalaistaa, miten mikään toiminta voisi ikinä kehittyä? Tuskinpa mitenkään, mutta eihän sille toki ole tarvettakaan, kun automaatiojäsenyys tuuppaa rahaa taloon juuri sen verran kun edustajisto päättää ja yliopisto ottaa uusia opiskelijoita sisään. Nostetaanko samantien yo-kuntamaksu 150 euroon ja tarjotaan kaikki TYY:n ja alayhdistyksien järjestämät tapahtumat ja muu kiva "yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä" edistävä toiminta "ilmaiseksi" TYYn rahoittamana.
Niin edustajiston jäsenellä edustajistossa kuin hallituksen jäsenellä hallituksessa on oikeus jättää tehtyihin päätöksiin eriävä mielipide. Kaikkien ei siis ole pakko olla samaa virallista mieltä edes papereissa.
Lauri esittää Tylkkärin ja kirjaston toiminnan tehostamista ja tehostaminen ei tarkoita välttämättä sitä, että jotakin tuotetaan mahdollisimman halvalla, vaan sitä että jokainen käytetty euro tuottaa mahdollisimman suuren hyödyn. Tästä pääsemme aasinsillalla siihen, että mm. kirjaston lakkauttamista kannatti edustajistossa merkittävä vähemmistö. Jos edustajisto edustaa kuntalaisia ja valitsee hallituksen, tulisi kai hallituksen kokoonpanonkin ilmentää jossain määrin edustajiston ja laajemmin katsottuna kuntalaisten laajaa kirjoa. Hallituksen jäsen Katteluksen esittämään kritiikkiin ja ideointiin toiminnan tehostamisesta ovat varmasti tyytyväisiä ne vajaa 20 edaattoria, jotka näkivät kirjaston nykyisellään tehottomana rahankäyttönä.
Nämä edaattorit ja heidän laskennallisesti edustamansa yli 5000 TYYn jäsentä ovat varmasti tyytyväisiä siihen, että heidän valitsemastaan hallituksesta löytyy henkilö(itä), joka suhtautuu asioihin kriittisesti ja ovat kiinnostuneita toiminnan kehittämisestä. Varmasti hallituksesta toki löytyy muitakin kriittisesti ajattelevia toiminnan kehittäjiä.
Lauri Kattelus teki mielestäni rohkean vedon kirjoittaessaan blogin arasta, mutta ajankohtaisesta aiheesta ja ottaessaan kantaa valtavirtaa vastaan. Argumentit siitä, missä blogikirjoitus on julkaistu voi mielestäni unohtaa samantien, sillä kyse on TYYn asioista ja millä foorumilla olisi TYYn asioista parempi keskustella kuin ylioppilaskunnan omilla internetsivuilla?
Ja keskustelua Lauri todellakin onnistui herättämään, asia siis kiinnostaa kuntalaisia!
Mielipiteen- ja sananvapautta vaalien,
TJ
Raukkamaista
Minusta on ikävää, että väistät vastuusi tällä tavoin. Jos koet ajavasi jäsenistön etua, tulisi sinun myös vastata jäsenistön sinulle esittämiin kysymyksiin. Minusta on kohtuutonta, että ensin kirjoitat tuollaisen tekstin, julkaiset sen TYYn sivuilla, mutta lopulta et pysty tai halua perustella väittämiäsi. Jos kyseessä olisi oma henkilökohtainen blogisi joillakin muilla sivuilla, voisi tuollainen vastuuttomuus (=perustelusta kieltäytminen) käydä päinsä.
Mielestäni tätä tekstiä tulee arvioida myös sen perusteella mistä se on tullut. Tärkeintä kuitenkin olisi, että perustelisit väitteesi ja antaisit edes jonkinlaisia vastauksia niihin kysymyksiin ja tarkennuksiin, joita sinulta on pyydetty.
Turha siis pyytää kommentoijia pitäytymään perusteluissa ja etujen arvioimisessa, jos et näihinkään kommentteihin ole valmis vastaamaan. On todella noloa, että kirjoitat vääriin tietoihin perustuvan tekstin, ja sidot röyhkeyden ja virheellisyyden siihen perusteluun, että kyseessä on blogiteksti.
Hei C'mon, minkälaisin perustein jatkat työtäsi hallituksessa?
Vastaan mielellään kysymyksiin
Mikäli joku kysymys on mielestäsi jäänyt vaille vastausta, niin viitsitkö vaikka eritellä ne tähän.
Voin sitten vastata niihin yksitellen.
Ja mitä tulee hallitustyöskentelyn jatkamiseen, niin tämä ei vaikuta millään muotoa siihen.
Lauri Kattelus
hallituksen jäsen
Medialukutaitoa jäsenistölle, lukutaitoa Kattelukselle?
Tässä on listattuna muutamia kysymyksiä tästä keskustelusta, joihin et ole mielestäni ottanut kantaa tai vastannut niihin asiallisesti. Niihin soisi saavan vastauksen ensinnä, vaikka toki keskustelussa on tuotu esiin monia muitakin argumentteja, joita sinun tulisi kommentoida, vaikka ne eivät suoranaisia kysymyksiä tai tarkennuspyyntöjä olekaan. Tässä kuitenkin listaa työsi helpottamiseksi, esillä tässä pelkät selkeät kysymykset:
” Mitäköhän ovat nämä normaalin maailman ehdot?”
” Toivoisin määritelmää normaalin maailman ehdoille.”
” Vai että maksava kirjasto? Onko tästä maksullisesta kirjastosta jotain näyttöä vaikka Thatcherin ajoilta tai jostain nyky-Venäjältä?
”Toki kohdan "Tylkkärinkin pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten lehti toimii ja julkaiseeko se laadukasta sekä mielenkiintoista sisältöä" voi nähdä totaalisena tuomiona nykymenolle, mutta missä ovat perustelut?”
” Hei C'mon, minkälaisin perustein jatkat työtäsi hallituksessa?”
Tässä myös muutama herkku, joita tulisi mielestäni kommentoida:
” Mielestäni olisi suoraselkäistä esittää perustelut perusteluina eikä yrittää keksiä hyvän kuuloisia pe-rusteluja todellisten sijaan. Epäilen, että Kattelus ei ole kiinnostunut Tylkkärin journalistisesta tasosta, vaan haluaa saada lehden rahoituspohjan muuttamisen kuulostamaan kaikkia hyödyttävältä ratkaisulta. --- Jos siitä halutaan luopua, se kannattaisi sanoa suoraan eikä luvata mannaa taivaalta.”
” Jos allekirjoitat TYYn sivuilla blogitekstin TYYn hallituksen jäsenenä, on mielestäni oletettavaa, että tämä on TYYn hallituksen edustajan näkemys, eikä Lauri Katteluksen näkemys yksityishenkilönä.”
Vastauksia kysymyksiin
” Mitäköhän ovat nämä normaalin maailman ehdot?”
” Toivoisin määritelmää normaalin maailman ehdoille.”
Asiasta voisi varmasti käydä monta mielenkiintoista ja syvällistä keskustelua. Tekstissä lausahduksella viitataan ensinnäkin ylioppilaskunnan poikkeavaan asemaan erikoisena julkisoikeudellisina että siviilioikeudellisena yhteisönä. Asema harvinainen nykyisessä lainsäädännössä ja asema juontaa juurensa ajalta ennen oikeuden perusoikeudellistumista. Tylkkärin ollessa osa ylioppilaskunnan organisaatiota, määrittyvät sen toimintaedellytykset eri tavoin kuin muilla media-alan toimijoilla.
” Vai että maksava kirjasto? Onko tästä maksullisesta kirjastosta jotain näyttöä vaikka Thatcherin ajoilta tai jostain nyky-Venäjältä?"
Jokaisen kirjaston, sairaalan, koulun tai viraston maksaa aina joku. Kyse on vain siitä mistä pussista raha otetaan.
Kirjastoa käsitellään kirjoituksessa osana ideoitua yhtiöittämistä skenaariolla, että perustettava yhtiö olisi muuten voitollinen ja kirjaston tuottama tappio tasaisi yhtiön tulosta siten, että verotettava tulos muodostuisi mahdollisimman lähelle nollaa. Kyse on verosuunnittelusta.
”Toki kohdan "Tylkkärinkin pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten lehti toimii ja julkaiseeko se laadukasta sekä mielenkiintoista sisältöä" voi nähdä totaalisena tuomiona nykymenolle, mutta missä ovat perustelut?”
Yhtiöittämisen kannattavuudelle selkeä esittetty ehto on, että lehdelle on riittävästi lukijoita, jotta se kiinnostaisi riittävää määrää mainostajia, jolloin yhtiö voisi toimia kannattavasti. Itse näen, että lukijat valitsevat luettavan lehtensä nimenomaan sen mielenkiinnon ja laadukkuuden mukaan. Luonnollisesti lehden tulisi yhtiöittämisen myötä kiinnittii huomiota siihen, miten se toimii ja järjestää toimintansa, niin tehdään jokaisessa yhtiössä.
” Hei C'mon, minkälaisin perustein jatkat työtäsi hallituksessa?”
Tähän vastasinkin jo yllä ja edellisissä kommenteissa.
” Mielestäni olisi suoraselkäistä esittää perustelut perusteluina eikä yrittää keksiä hyvän kuuloisia pe-rusteluja todellisten sijaan. Epäilen, että Kattelus ei ole kiinnostunut Tylkkärin journalistisesta tasosta, vaan haluaa saada lehden rahoituspohjan muuttamisen kuulostamaan kaikkia hyödyttävältä ratkaisulta. --- Jos siitä halutaan luopua, se kannattaisi sanoa suoraan eikä luvata mannaa taivaalta.”
Kirjoituksessa oli todella tarkoituksena perustella asiaa ylioppilaskuntaa hyödyttävänä, järkevänä, organisaation muutoksena. Perustelut ovat todellisia ja niitä on tässä keskustelussa suuntaan ja toiseen punnittu. Tärkeimpiä perusteluitani ovat mielestäni Tylkkärin tuottopotentiaalin hyödyntäminen sekä esitetyn kaltaiset veroedut. Kuten olen jo useaan otteeseen todennut, kirjoituksessa käsitellään sitä, miten kaksi ylioppilaskunnan palvelua olisi mahdollista järjestää nykyistä taloudellisesti edullisemmalla tavalla.
” Jos allekirjoitat TYYn sivuilla blogitekstin TYYn hallituksen jäsenenä, on mielestäni oletettavaa, että tämä on TYYn hallituksen edustajan näkemys, eikä Lauri Katteluksen näkemys yksityishenkilönä.”
Näkemys on Lauri Katteluksen, joka on TYYn hallituksen jäsen. Kun kirjoitan TYYn sivuille blogitekstin tai kommentoin kirjoitettua tekstiä, on mielestäni päivän selvää, että allekirjoituksessa nimeni olla mainitaan kytkökseni organisaatioon. Hallituksen jäsenten rooliin kuuluu luonnollisena osana keskustelu ja ideointi ylioppilaskunnan kehittämisestä. Mielestäni yksi luonnollinen paikka sellaiseen on ylioppilaskunnan nettisivut.
Lauri Kattelus
TYYn hallituksen jäsen
Kissoja, kissoja pöydillä 2
Ja mikähän tämä ennakkosensuuri oikein on? Valitaan oikeat mielipiteet julkaistavaksi? Mielenkiintoista toimintaa..
Kommenttien hyväksymisestä
Kommentit vaativat ylläpitäjän hyväksynnän, koska suurin osa kommenteista on robottien postaamia mainoksia. Muuten ennakkosensuuria ei harjoiteta, ellei kyseessä ole hyvän tavan vastainen kirjoitus.
Rauli Elenius
TYYn hallituksen puheenjohtaja
Hyvän tavan vastainen
Hyvän tavan vastainen kirjoitus = väärä mielipide?
hyvän tavan rajat
Hyvän tavan vastaisella tarkoitan rikollisia, loukkaavia, rasistisia, uhkaavia ja henkilökohtaisuuksiin meneviä viestejä. Näitä kommentteja läpikäydessäni en ole jättänyt yhtään kommenttia hyväksymättä.
Rauli Elenius
TYYn hallituksen puheenjohtaja
Outo käytäntö
Onko tämä ennakkotarkastus ollut aina voimassa vai aloitettiinko sen käyttö tämän kirjoituksen yhteydessä? Vaikuttaa erikoiselta varsinkin kun monissa valtamedioissakin moderoidaan vasta jälkikäteen tarvittaessa.
En voi uskoa että täällä tapahtuisi kovinkaan usein mainitsemiasi asioita. Eikä tämä käytäntö ainakaan lisää luotettavuutta.
robottien vastaukset
Kuten jo aiemmin kirjoitin, pääasiallinen syy ennakkotarkistuksille on robottien automaattipostaukset, joissa mainostetaan kaiken maailman lääkkeitä, sukuelinpidennyksiä, nettisivuja ja niin edelleen. Niitä tulee nopean arvion perusteella noin kymmenen joka päivä, eikä ole mielekästä, että niitä pitäisi poistaa jatkuvasti. Käytäntö siis koskee kaikkia blogeja.
Rauli Elenius
TYYn hallituksen puheenjohtaja
Kissoja, kissoja pöydillä
Rohkea kannanotto ja hyvä, että nämä asiat nostetaan esille. Mitä tylkkäriin tulee, kuinkahan montaa ihmistä se tällä hetkellä palvelee? Levikin määrä ei kerro siitä mitään. Toisin sanoen kuinka moni lehteä oikeasti lukee aktiivisesti.
Olisi nimittäin mukava tietää onko lehti TYYn "äänitorvi" vai pelkästään pienen porukan mukava lisälukemisto suurin kustannuksin.
Mielestäni lehti itsessään on aivan liian poliittisesti värittynyt. Jos ei suoraan niin rivien välistä. Aikaisemmin on otettu esiin jo yliopistolakikin: onko tällainen poliittisesti värittyneen lehden julkaisu sen mukaista?
Mielenkiintoinen aihe
Kiitoksia mielenkiintoisesta ja rohkeasta bloggauksesta!
Ihmettelenpä vaan, että minne täältä hävisivät ne useat kommentit, joissa käytiin keskustelua blogin aiheesta.
Ilmeisesti liian arka aihe keskusteltavaksi julkisesti vai iskikö sensuurin julma käsi keskustelijoiden ulkopuolelta?
Olisi hienoa, että asioista voitaisiin keskustella myös täällä TYY:n nettisivuilla, sen takia kai näissä tämä kommentointimahdollisuus on?
Hämmentynyt kuntalainen
Minnehän täältä on muuten
Minnehän täältä on muuten kadonnut kommentteja? Eikö asioista saa keskustella vapaasti?
En ole koskaan lukenut
En ole koskaan lukenut Tylkkäriä enkä käyny TYYn kirjastossa, koskaan en ole noita palveluita kaivannutkaan. Voisin ensi vuonna itse vähentää tuon mainitsemanne 8 euroa ja risat yo-kuntamaksustani. Katteluksella on pokkaa!
Normaali maailma
Mitäköhän ovat nämä normaalin maailman ehdot?
En olekaan kuullut että sosiologiassa ja filosofiassa tämä kysymys olisi ratkaistu. Kattelus voinee antaa lähdeviitteitä niin voin päivittää oman sivistykseni.
"Yhtiöittämisen seurauksena
"Yhtiöittämisen seurauksena Tylkkärille avautuisi aito mahdollisuus (ja pakko) kehittää toimintaansa vastaamaan normaalin maailman ehtoja. "
Toivoisin määritelmää normaalin maailman ehdoille.
Jos tässä ehdoilla viitataan siihen, että Tylkkärin tulisi toimia taloudellisesti kannattavana lehtenä, olisi syytä tarkastella sitä, kuinka moni muu lehti Suomessa pystyy samaan tai onko se ylipäätään tarkoituksenmukaista. Erittäin monen suomalaisen lehden toiminta perustuu valtion jakamaan lehdistötukeen (esimerkiksi puoluelehdet) sekä lehdille myönnettyihin verohelpotuksiin (esimerkiksi Helsingin Sanomat). En toki väitä, etteikö esimerkiksi Helsingin Sanomat tulisi toimeen ilman verohelpotuksia, mutta minusta Tylkkäriltä on turha vaatia taloudellista kannattavuutta, jos ei huomioida muiden lehtien talouteen liittyviä ominaispiirteitä. Vaikka monien lehtien taustalla onkin osakeyhtiö, ei tämä silti tarkoita sitä, että lehti tuloillaan kattaisi tekemänsä tappiot. Tai pystyisi tuloillaan lisäämään resursseja lehden kehittämiseen.
Normaalissa tai epänormaalissa maailmassa mainosmyynnistä saadut tulot ovat mahdollisia, perustuupa lehden rahoitus ja toiminta nykyiseen malliin tai yritysmuotoisuuteen. On turhaa sotkea näitä asioita toisiinsa tai esittää niitä vaihtoehtoisina ratkaisuina. Suomessa Tylkkärin kaltaiset lehdet, jotka kattavat menonsa mainostuloilla ja vuositilausmaksuilla, ovat todella harvassa.
Salla Mistola
Naminami
Vai että maksava kirjasto? Onko tästä maksullisesta kirjastosta jotain näyttöä vaikka Thatcherin ajoilta tai jostain nyky-Venäjältä?
No ei varmaan, mutta tehdään me täällä TYYssä kirjastosta eka kertaa maksullinen palvelu. Jee, jännää ja ihqun raikasta ajattelua!
Mitä seuraavaksi, maksettaisiinko opintotuesta?
Tämä lienee ovela trolli,
Tämä lienee ovela trolli, jonka tarkoitus on saada jonkun keskustelijan niskavillat pystyyn. Vaikka suurin osa sen varmasti jo tietääkin, niin mainittakoon vielä, että TYYn kirjasto on jo nykyisellään maksullinen palvelu kaikille ylioppilaskunnan jäsenille siitä riippumatta, käyttävätkö nämä ko. palvelua vai eivät. Jäsenmaksusta menee nykyisellään vajaa neljä euroa TYYn kirjaston ylläpitämiseen.
Ihqua
Jos perehdyt hieman aiheeseen, TYYn harrastama päällekkäinen kirjastopalvelu on valitettavasti ainoita Suomessa. Muualla on ymmärretty ettei kannata tuhlata kuntalaisten rahoja harvojen käyttämään ja TYn kanssa päällekkäiseen palveluun.
Ja mikähän on sellainen ns. maksuton kirjasto? Tarkoitatko sitä, josta maksamme lukukausimaksussamme (valtaosa turhaan), vaiko sitä, jota rahoitamme veroillamme?
Miten olisi kirjaston poisto budjetista ja ne, jotka välttämättä haluavat tuplapalvelut, voivat käyttää sen nykyisen 'pienen' rahasumman siihen. Onhan se palvelun arvoista, vai onko? Sittenhän sen näkisi. Lisäksi sehän on sama maksaako summan x lukukausimaksuna vai erikseen käyttämästään palvelusta.
'Mitä seuraavaksi, maksetaan opintotuesta', heh. Ihanan naiivi heitto, vastapainoksi mainitsemillesi 'ihquille' ajatuksille.
"Päällekkäisyys" vs. todellisuus.
Tässä taas propagandistisen sujuvasti ohitetaan sekä Tylkkärin että TYY:n kirjaston toimintatavoite täydentävinä, ei päällekkäisinä palveluina. Niiden tehtävänä on tarjota, yhteisestä potista jaetuilla varoilla, jotakin jo olemassa olevien palveluiden päälle, ei kilpailla niiden kanssa.
Noissa kahdessa käsitteessä on selkeä ero, joka ei tosin ehkä aukea niille joiden mielestä koko pakkojäsenyys kaikkine kuluineen on pahasta, ja jotka eivät osaa tehdä eroa yhdessä jaettujen palvelukulujen (esim. "julkinen terveydenhuolto") ja suorien (yksityinen) välillä.
"Minun verovaroistani (tai "jäsenmaksustani", tässä tapauksessa) ei saa käyttää rahaa palvelun X maksamiseen, koska en käytä sitä itse" on väylä ajaa alas palveluita jotka eivät puhujaa miellytä, eivät keino järkeistää niiden toimintaa.
Periaate vs. käytäntö
Toimitatavoite täydentävinä ei kyllä toteudu käytännössä vaikka hieno ajatus onkin. En hyväksy sitä, että noin valtava määrä rahaa käytetään niin pienen käyttäjäkunnan palveluun eikä vaihtoehtoja edes pystytä harkitsemaan (esim. kirjamäärärahojen kasvattaminen ja lahjoittaminen TY:n kirjastoon). Ja todellakin tuo on väylä ajaa alas palvelu joka ei tuo millään tavalla _merkittävää_ lisäetua jäsenille kun sitä ei kerran haluta edes järkeistää.
Ajatus kirjojen suorasta
Ajatus kirjojen suorasta lahjoittamisesta koko rahalla yliopiston kirjastolle on silkkaa lyhytnäköistä typeryyttä, vaikka tietyt edustajiston jäsenet sitä toistuvasti jankuttavatkin. Sillä olisi mahdollista saavuttaa isompi kirjajoukko 1-2 vuotta, jonka jälkeen seuraava edustajisto aloittaisi tiettyjen ainejärjestöjen suulla keskustelun siitä että "miksi opiskelijoiden rahoja lahjoitetaan yliopistolle", ja sitten kirjat vain katoaisivat. Se on aivan samanlainen lopetusyritys kuin yllä oleva kolumnikin.
"Toimitatavoite täydentävinä ei kyllä toteudu käytännössä vaikka hieno ajatus onkin."
Viitsisitkö perustella miten niin ei toteudu, Tylkkärillä tai kirjastolla?
Kakskytä senttiä
Minä ymmärrän täydentävän palvelun (tässä yhteydessä) siten, että jos on kaksi tahoa tarjoamassa samantyylisiä palveluja, toinen tarjoaa toisen palvelun lisäksi/päälle jotain uutta/ylimääräistä tai täydentää toisen palvelun aukkoja. Kerrotko minulle nyt miten TY:n kirjasto ja TYY:n kirjasto täydentävät toisiaan tässä mielessä: mitä puuttuu TY:n kirjastosta, mitä TYY:n kirjasto tarjoaa meille? Toisin sanoen, miten TYY:n kirjasto täydentää TY:n kirjastoa? Konkreettiset perustelut olisivat mukavia.
Perustelen edellisestä johtaen. Toimintatavoite täydentävä ei toimi käytännössä, koska TY:n kirjastosta ei puutu mitään niin oleellista, että sillä voisi perustella TYY:n kirjaston olemassaolon nykymuotoisena.
Ammuit juuri alas YHDEN vaihtoehtoisen idean kirjaston palvelun järkeistämisessä täysin oman mututuntumasi mukaan. Tämänkaltainen "meillä on tämä nyt, mitä sitä muuttamaan" -ajattelu lopettaa kaiken kehityksen.
"Lyhytnäköistä typeryyttä", okei. Miten kuvailisit nykyistä toimintaa? Kaikinpuolin järkevää ja pitkäjänteistä?
Mutuilua, tosiaankin.
"Ammuit juuri alas YHDEN vaihtoehtoisen idean kirjaston palvelun järkeistämisessä täysin oman mututuntumasi mukaan."
Ei. Ammuin alas yhden mututuntumalta heitetyn ja täysin toimimattoman idean siltä pohjalta, että minulla on 17 vuoden työkokemus kirjastoalalta, 9 vuoden kokemus TYY:n toiminnasta, tieteellisen kirjastonhoitajan ammattipätevyys ja tutkijan asema yksikössä joka kouluttaa huomattavan osan Suomen tieteellisten kirjastojen kirjastonhoitajista. Tiedän miten TY:n kirjasto, TYY:n kirjasto, ja kirjastot muualla Suomessa, toimivat. Sekä sen, miten TYY:n edustajistossa karsimistoimia on kulloinkin ajettu.
TYY:n kirjaston kokoelmia ylläpidetään nimen omaan sen logiikan mukaan, että hankinnat keskitetään kirjoihin joiden saatavuus TY:n oman kokoelman kautta on liian vähäinen. Yliopiston oma kirjatarjonta ei todellakaan riitä kaikille opiskelijoille, edes TYY:n kirjaston avustuksella. Täydentävyys on ollut toimintaa ohjaava linja sekä minun että edeltäjäni aikana, ja sen positiiviset tulokset näkyvät kirjaston käyttöprofiilissa selvästi kenelle tahansa asiantuntijalle joka niitä tarkastelee.
Kirjastokeskustelun kiistämätön, kylmä fakta on, että lakkauttamista ajavat ryhmät ovat ohittaneet sekä tämän tiedon, että kaikki asiantuntijalausunnot (sekä talon sisältä että ulkoa tulleet) koskien kirjaston hyvää kustannustehokkuutta sen karsittuihin resursseihin nähden. Näin siksi, että niillä ei edes ole halua kehittää palvelua, ainoastaan pudottaa pakkojäsenyyden aiheuttamia kuluja keinolla millä hyvänsä. Ne ovat järjestelmälisesti vastustaneet kaikkia realistisia kehittämisehdotuksia, pois lukien hankintamäärärahan suhteellinen nosto kauppakorkeakoululaisten liityttyä TYY:n jäseniksi.
Palvelun kehittäminen tehokkammaksi, sekä jäsenistön suhteen että kustannustehokkuudelta, onnistuisi suhteellisen helposti, esimerkiksi vaikkapa kaksinkertaistamalla nykyinen hankintamääräraha, työvoimakulut kun määräytyvät kansallisella tasolla vaadittavan asiantuntemustason mukaan. Mutta tähän hirvittävän kalliiseen toimenpiteeseen - 2 euroa per jäsen per vuosi - ei halua löydy. Pienempien kehitystoimien vaikutusta on vaikeampi mitata, edes niiden jotka haluavat katsoa faktoja ideologisen vastustuksen sijaan. Tietyt edustajistoryhmät eivät todellakaan myöskään tahdo, minkä osoittavat esimerksi Lexin jatkuvat lakkautuspyrkimykset samalla kun heidän oma jäsenistönsä on TYY:n kirjaston ylivoimaisesti suurin käyttäjäryhmä.
TYY:n kirjasto on resursseihinsa nähden hyvin tehokkaasti toimiva ja jäsenistölle halpa palvelu, jolla on oma roolinsa nimen omaan muiden kirjastojen opiskelijoita haittaavia puutteita paikkaavana yksikkönä. Se, että muutama asioihin perehtymätön edustajiston jäsen väittää mutu-pohjalta toisin ei muuta tätä tosiseikkaa.
"Miten kuvailisit nykyistä toimintaa? Kaikinpuolin järkevää ja pitkäjänteistä?"
Ei. Nykyinen toiminta ei ole missään tapauksessa pitkäjänteistä, koska kirjaston resursseja on tiettyjen ryhmien johdolla tarkoituksellisesti ajettu alas, jotta sen voitaisi väittää olevan kustannustehoton, ja koska pitkäjänteinen toiminta on mahdotonta tilanteessa jossa jokaista säilytys&kehittämispäätöstä seuraa välittömästi jälleen uusi lakkautuskeskustelu.
J. Tuomas Harviainen
TM, informaatikko
TYY:n kirjastonhoitaja 2002- (opintovapaalla)
tutkija, TRIM, Tampereen yliopisto
Timo
Nyt tuli jytky!
Tylkkäriä ei kannata kritisoida ilman perusteita
Mielestäni olisi suoraselkäistä esittää perustelut perusteluina eikä yrittää keksiä hyvän kuuloisia perusteluja todellisten sijaan. Epäilen, että Kattelus ei ole kiinnostunut Tylkkärin journalistisesta tasosta, vaan haluaa saada lehden rahoituspohjan muuttamisen kuulostamaan kaikkia hyödyttävältä ratkaisulta.
Tylkkärin perustehtäviin kuuluvat nähdäkseni tällä hetkellä toisaalta opiskelijoiden kannalta kiinnostavista asioista kirjoittaminen ja tiedottaminen ja toisaalta avustajien kouliminen journalistiseen työhön. Katteluksen kirjoituksesta on vaikea löytää kohdennettua kritiikkiä näiden tehtävien hoitoa kohtaan. Toki kohdan "Tylkkärinkin pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten lehti toimii ja julkaiseeko se laadukasta sekä mielenkiintoista sisältöä" voi nähdä totaalisena tuomiona nykymenolle, mutta missä ovat perustelut?
Katteluksen kirjoituksen ainoa perustelu esitetyille väitteille lienee, että rahoituksen epävarmuus, siitä kilpaileminen ja tilausten määrän kasvattamiseen pyrkiminen parantaisivat jotenkin automaattisesti lehden laatua. Journalismi kuitenkin nähdäkseni kukoistaa rahoituspohjan ollessa kunnossa, lukijapalautteen ollessa vireää ja toimituksen valinnan tapahtuessa demokraattisesti. Nämä ehdot täyttyvät Tylkkärin kohdalla hyvin, vaikka asiat voisivat toki aina olla paremminkin.
Tällä hetkellä meillä opiskelijoilla on oma lehti, jonka toimitus kokemukseni mukaan tekee parhaansa ollakseen kriittinen opiskelijoiden ääni. Jos siitä halutaan luopua, se kannattaisi sanoa suoraan eikä luvata mannaa taivaalta.
Ei kritiikkiä, vaan ideoita
Katteluksen perimmäinen pointti mielestäni ei tässä ollut Tylkkärin journalistisen tason ruotiminen suuntaan tai toiseen, vaan jäykän ja vanhan rakenteen uudelleen järjestely toimivammaksi kokonaisuudeksi. En usko, että Kattelus ehdottaisi mitään mikä vahingoittaisi Tylkkäriä, vaan päinvastoin. Rahoituspohjan muutoksen kautta voitaisiin sekä järkevöittää rahoitus ja asettaa journalistinen taso ja lehden kehitys uudelle uralle.
Olen samaa mieltä näkemyksestäsi Tylkkärin tehtävänä. Budjettirahoitteinen Tylkkäri vaan ei saa suoraa vastakaikua lehden tasosta muuten kuin harvojen innokkaiden palautteena, toimituksen sosiaalisen piirin ulkopuolelta tulevien rakentavien palautteiden määrästä ja laadusta en osaa sanoa, mutta yhtiöitetty Tylkkäri saisi arvokasta palautetta suoraan tilausmääristä. Samalla yhtiöittäminen tehostaisi toimintaa suoran budjettirahoituksen puuttuessa, tehden todennäköisesti toiminnasta ekologisestikin tehokkaampaa.
Sanoit, että rahoituspohjan ollessa kunnossa homma toimii. Rahoituspohja ei tällä hetkellä kannusta proaktiivisesti ja jatkuvasti toimintaa kehittämään nähdäkseni.
Siinä on joku, miksi valtio ja kunnatkin yhtiöittävät toimintojaan;).
Lisäksi kirjaston sulauttaminen tähän yhtiöön ja mahdollinen konsernin sisäinen subventointi ovat ennen kaikkea loistava uudelleenjärjestely.
Otto Sulin
"Katteluksen perimmäinen
"Katteluksen perimmäinen pointti mielestäni ei tässä ollut Tylkkärin journalistisen tason ruotiminen suuntaan tai toiseen, vaan jäykän ja vanhan rakenteen uudelleen järjestely toimivammaksi kokonaisuudeksi."
Perimmäisestä pointista voidaan aina keskustella, minä kommentissani kuitenkin siteerasin kohtaa, jossa Kattelus nimenomaan ruotii Tylkkärin journalistista tasoa ja kiinnitin huomioni siihen.
"Siinä on joku, miksi valtio ja kunnatkin yhtiöittävät toimintojaan;)."
Mielestäni kunnan ja valtion toimintojen yhtiöittäminen olisi tämän keskustelun kannalta relevanttia jos sinulla olisi tarjota esimerkkejä onnistuneista "julkisten" sanomalehtien yhtiöittämisistä. Journalismin hyvyydelle voidaan asettaa muita kriteerejä kuin taloudellinen tuottavuus (esimerkiksi kriittisyys, valistuksellisuus, totuudellisuus, keskustelevuus), siksi sanomalehden toimintaa on vaikeaa verrata mihin tahansa kunnan tai valtion toimintoon.
"--yhtiöitetty Tylkkäri saisi arvokasta palautetta suoraan tilausmääristä."
Tilausmääristä puhumisella viitannet lehden ilmaisjakelustatuksesta luopumiseen, mikä käytännössä tarkoittaisi lehden katoamista nykymuodossaan. Tämä tavoite olisi syytä sanoa ääneen. Minun on helpompi olla myötämielinen pelkkään TYY:n jäsenmaksun pienentämiseen nojaaville argumenteille kuin muka Tylkkäriä kehittäville argumenteille.
Veikka Lahtinen (myös edellisen kommentoimasi tekstin kirjoittaja)
Kuntalaisten varoillako?
''Journalismin hyvyydelle voidaan asettaa muita kriteerejä kuin taloudellinen tuottavuus (esimerkiksi kriittisyys, valistuksellisuus, totuudellisuus, keskustelevuus), siksi sanomalehden toimintaa on vaikeaa verrata mihin tahansa kunnan tai valtion toimintoon.''
Journalismi on hieno laji, mutta pitääkö sitä harrastaa kohtuullisen vähävaraisen kansanosan pakkomaksuilla?
Kyse ei ole Tylkkärin journalistisen tason (joka on mielipidekysymys oikeastaan) pohtimisesta, vaan jäsenmaksutulojen tehokkaasta ja oikeudenmukaisesta käyttämisestä.
Ja edelleen: budjettirahoitteisen Tylkkärin tasoa ei kenenkään tarvitse ressata, koska rahaa tulee (kuntamaksu)automaatista.
En tiedä onko ilmaisjakelu oikea muoto vai ei. Mikäli kaikki TYYn jäsenet sitä intohimoisesti lukisivat, kokisin sen ehkä hyväksyttäväksi, valitettavasti veikkaan että Tylkkäriä lukee vain pieni osa kuntalaisista. Tylkkärin rahoittaminen (ainakin pääosin jos ei täysin) mainostuloilla ja niiden rahoilla, jotka sitä lukevat olisi oikeudenmukaisempaa valtaosalle kuntalaisista.
En ota kantaa jäsenmaksun pienentämiseen vaan sen järkevään käyttöön.
-OS
Aistittavissa piiloagendaa
Yliopistolaissa ylioppilaskunnan tehtäväksi määritellään:
"46 §
Ylioppilaskunta
Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen."
Eikö kirjasto ja ylioppilaslehti edistä yhtä hyvin laissa määriteltyjä tavoitteita siinä missä ylioppilaskunnan harjoittama edunvalvonta ja sosiaalipolitiikkakin? "Laissa määriteltyyn toimintaan" viittaaminen on tyhjä arpa tilanteessa jossa laki ei anna mitään yksiselitteistä kuvausta siitä mitä toimintaa ylioppilaskunnalta odotetaan. Siitä voi luonnollisesti vääntää peistä loputtomiin, mitkä ovat TYYn jäsenien kannalta tarkoituksenmukaisia palveluita ja mitkä eivät - arvokysymykseen kun ei ole "oikeaa" vastausta.
Kirjaston ja nykyisellään TYYn rahoituksesta riippuvaisen ilmaisjakelulehden yhtiöittäminen ei omiin silmiini näytä miltään muulta kuin niiden verhoillulta alasajolta ja toiminnaltaan mahdollisimman suppean ylioppilaskunnan luomiselta. Tylkkärin muuttuminen tilauslehdeksi tarkoittaisi merkittävää levikin supistumista ilman mitään takeita kasvavista tuloista. Ei se yhtiöittäminen myöskään "skarppaisi juttujen tasoa, mielenkiintoa ja sisältöä", sillä uskon vilpittömästi että Tylkkärin toimitukset tekevät jo nyt parhaansa, eikä työpaikan menettämisen pelko kannustaisi yhtään laadukkaampaan journalismiin. Ainut tapa Tylkkärin tason nostoon on suuremmat resurssit, jotka sallisivat enemmän työvoimaa ja paremmat avustajanpalkkiot. En usko resurssien kasvavan yhtiöittämisen seurauksena ilman merkittäviä alkuinvestointeja TYYn puolesta, mikä lienee myös yhteisten rahojen väärinkäyttöä.
Tylkkäri on myös merkittävä TYYn äänikanava; mitä pienempi Tylkkärin levikki on, sen vähemmän TYYllä on näkyvyyttä. Jo nyt TYY on suurelle osaa jäsenistä etäinen ja vieras. Haluammeko että tilanne huononee entisestään? TYYn blogi tuskin paikannee aukkoa.
Kirjaston kohtalosta on päätetty kuluvalla edustajistokaudella jo kahdesti, eikä TYY elä nyt erityisen kovia taloudellisia aikoja. Onko tämä keskustelu varmasti nyt ajankohtainen?
Heikki Isotalo
Turun ylioppilaslehden johtokunnan jäsen
P.S. Kirjotukseni ei edusta johtokunnan kantaa.
Harva laki on täysin
Harva laki on täysin yksiselitteinen. Se, että ymmärremme puheena olevan lain kohdan eri tavoin, ei tarkoita, että tulkintani olisi väärä. Joten ei se nyt niin tyhjä arpa ollutkaan. Toisaalta kannattaa myös erottaa toisistaan lain puitteissa mahdollinen toiminta ja lain määrittelemät tehtävät.
Olen kanssasi jyrkästi eri mieltä Tylkkärin alasajosta. Kirjoituksessa ei ehdoteta Tylkkärin muuttamista tilauslehdeksi, vaan nykyisen ilmaisjakelu + mahdollisuus tilata kotiin -järjestelyn jatkamista ja nykyisen levikin parempaa hyödyntämistä. Mielestäni on jopa huolestuttavaa, mikäli et Tylkkärin johtokuntalisena pysty luottamaan nykyisen levikin säilymiseen. Mikä lienee murheesi syy?
Unohdit tarkastelustasi kaipuuni parempaan myyntiosaamiseen. Ilman sellaista ei yhtiöittämisessä olisi tietenkään ideaa. Toimittajat tekevät varmasti parhaansa, mutta ainahan voi vielä skarpata.
Kirjaston kohtalo, kuten kirjoituksesta käy ilmi, liittyisi yhtiöittämiseen ainoastaan siitä saatavien merkittävien veroetujen tähden. Samasta syystä ehdotan myös koko yhtiöittämisprosessia. Palvelu säilyisi entisellään ja käyttäjiin kohdistuva maksurasitus säilyisi ennallaan.
Lauri Kattelus
TYYn hallituksen jäsen
Ei tulkintasi sinänsä väärä
Ei tulkintasi sinänsä väärä olekaan, mutta minun on hankala nähdä sitä ainoana mahdollisena tulkintana. Siksi vetoaminen lain kirjaimeen tarkemmin määrittelemättä sitä mihin vetoaa pakotti minut kommentoimaan.
Jos ilmaisjakelu säilyy, ei levikki luonnollisestikaan ole vaarassa. Vuositilausmaksut entistä merkittävämpänä tulonlähteenä ilmaisjakelun rinnalla ei kuulosta vain kovin helposti toteutuvalta ratkaisulta: vaikka lehti tuottaa kuinka laadukasta sisältöä on ihmisiä hankala saada maksamaan tuotteesta jota saa myös ilmaiseksi. Lukijapohjan kasvattaminen on myös yhtiöittämisestä irrallinen kysymys, johon tulee toki jo nykyisellään pyrkiä.
Kirjaston käyttöoikeuden poistaminen TYYn jäseniltä ja siirtäminen erillisen käyttömaksun piiriin ei ole pelkkää veroedun hankkimista, vaan vaikuttaa mitä luultavimmin myös kirjaston käyttäjäpohjaan.
Heikki Isotalo
Turun ylioppilaslehden johtokunnan jäsen
TYYn hallituksen kannasta
Haluan selventää, että tämä kirjoitus on yksin hallituksen jäsen Katteluksen näkemys, eikä edusta ylioppilaskunnan koko hallituksen kantaa ylioppilaslehteen tai ylioppilaskunnan kirjastoon.
Väite, että mainituilla toimenpiteillä voitaisiin säästää lähes kaksikymmentä euroa jäsenmaksusta ei pidä paikkaansa. Nykyisellään Tylkkärin ja TYYn kirjaston kulut yhteensä ovat vuodessa 8,60 euroa per jäsen.
Rauli Elenius
TYYn hallituksen puheenjohtaja
Puhtaasti mielenkiinnosta,
Puhtaasti mielenkiinnosta, voisitko asiaan perehtyneenä eritellä, miten loput jäsenmaksusta jakaantuvat eri tahoille?
TYY:n jäsenmaksun maksanut jäsen
menojen jakaantuminen
Pahoittelut viivästymisestä, olen ollut poissa kaupungista viimeiset kaksi viikkoa.
Edustajiston hyväksymä talousarvio on luettavissa TYYn sivuilla: http://www.tyy.fi/sites/tyy.fi/files/TYY-files/FCKeditor-files/20/file/Talousarvio%202011.pdf
Mainittujen menoerien lisäksi menot per jäsen jakaantuvat suunnilleen seuraavasti:
henkilöstön palkat ja sivukulut 17 €
edustajiston ja taloustoimikunnan puheenjohtajiston ja hallituksen palkkiot 3,50 €
työntekijöiden ja hallituksen toimintavarat 1,50 €
edustus-, matka-, koulutus- ja edustajistovaalien kulutu 2 €
suorat avustukset alayhdistyksille 6,10 €
SYL:n jäsenmaksu 4,90 €
toimistokulut 1,10 €
kulttuuritapahtumat (esim. vappu) 0,80 €
YTHS-maksu ei ole ylioppilaskuntien suoraan päätettävissä, ja se on tällä hetkellä 42 € jäsenmaksusta.
Itse näen kylläkin tällaisen per jäsen tehdyn laskun vain viitteellisenä. Mielestäni jäsenmaksun maksamisen ja edustajistovaaleissa äänestämisen yhdistämisellä vaikutetaan siihen, mihin varoja käytetään. Jos en käytä jotakin palvelua lainkaan, mutta jotain toista paljonkin, en ajattele maksavani toisesta turhaan ja käyttäväni toista halvalla, vaan rahoittavani itse käyttämääni palvelua ja äänestämällä vaikuttavani siihen, mihin asioihin rahaa tulisi käyttää. Kaikki maksavat jäsenmaksun yhteiseen kassaan, josta jaetaan varoja yhteisellä (edustajiston) päätöksellä eri kohteisiin.
Rauli Elenius
TYYn hallituksen puheenjohtaja
Kiitos tarkasta laskelmasta
Tuo 8-9 euron suora vaikutus jäsenmaksuun osui aika lähelle omaa karkeaa arviotani. Siihen lisättynä uuden menestyvän mediayhtiön tuotto-odotus, ei tuo kirjoituksessa heitetty parikymppiä ole millään muotoa mahdoton haave.
Lauri Kattelus
TYYn hallituksen jäsen
p.s. ei blogeihin tms. nettikirjoitteluihin ole yleisenä tapana kirjoitella mitään organisaation vastuuvapauslausekkeita. Allekirjoittaja löytyy tekstin perästä ja siitä voi sen jokainen lukea. On tietysti hyvä, ettei kenellekään jää epäselväksi kenen kantaa blogiteksti edustaa.
Pientä skarppausta
Jos allekirjoitat TYYn sivuilla blogitekstin TYYn hallituksen jäsenenä, on mielestäni oletettavaa, että tämä on TYYn hallituksen edustajan näkemys, eikä Lauri Katteluksen näkemys yksityishenkilönä. Täytyy sanoa, että mielenkiintoisen viestintäkanavan valitsit hallituksen linjasta poikkeavalle tekstillesi. Eli pientä skarppausta, nuorimies...
Ja tuo provokatiivinen heitto parin kympin jäsenmaksujen alentamisesta kaipasi hieman tarkennusta, mikä täällä kommenteissa tulikin.
Tiukennusta
Ehkäpä säästöjä kannattaisi kumminkin hankkia vähentämällä palkattua henkilökuntaa muualta kuin Tylkkäristä, sihteereitä pois ja hallitus vapaaehtoispohjalle kuten alayhdistyksissäkin.
TYYn rahankäyttö
Kiitos osallistumisesta keskusteluun TYYn rahankäytöstä.
Tällä hetkellä TYYssä toimii useita kokopäiväisiä työntekijöitä, jotka valvovat opiskelijoiden etuja yliopistossa, YTHS:ssä, TYS:ssä ja niin edelleen. Ylimääräistä tai toimetonta työvoimaa ylioppilaskunnassa ei ole, vaan 15 000 ihmisen palveleminen seitsemässä tiedekunnassa, asumiseen, opintososiaalisiin etuihin, terveydenhuoltoon ja toimeentuloon kysymyksissä sekä 130 alayhdistyksessä vaatii osaavia ihmisiä.
TYYn hallitus on niin sanottu työhallitus, eli se työskentelee päivittäin toimistolla perehtyen asioihin, joista se päättää ja osallistuu työntekijöiden kanssa päätösten ja päivittäisen toiminnan toimeenpanoon. Hallitus on samalla tavalla vapaaehtoinen kuin missä tahansa luottamustoimessa toimivat eikä sen jäsenillä ole työsopimusta tai -aikaa.
Ylioppilaskuntien hallituksille maksetaan palkkioita, jotta niiden jäsenet voisivat käyttää työskentelyyn aikaa: opintoja ei tarvitse tehdä kokopäiväisesti tukien vuoksi eikä töissä käyminen ole tarpeen muuten kuin kesällä. Tämä palvelee TYYn jäsenten etuja ja varmistaa sen, että poliittisesti valituilla henkilöillä - edustajistolla ja hallituksella - on valta käsissään sihteerien sijaan.
Rauli Elenius
TYYn hallituksen puheenjohtaja
Kirjoita uusi kommentti