Raportti opiskelijoiden toimeentuloselvityksen tuloksista

Viisi ylioppilaskuntaa ympäri Suomea (TYY, TREY, ÅAS, ISYY ja JYY) tilasivat vuonna 2021 Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otukselta opiskelijoiden toimeentuloa tutkivan selvityksen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa opiskelijoiden toimeentulon tilaa. Selvityksessä tiedusteltiin opiskelijoiden toimeentulon teemaa sekä numeerisesti että subjektiivisesti. Kysely koostui asumisen, opintorahan, opintolainan, yhteistulojen, työssäkäynnin, harjoittelun ja koetun toimeentulon osa-alueista. Tuloksena selvityksestä saatiin kattavaa dataa opiskelijoiden toimeentulon haasteista ja nykyisen opintotukijärjestelmän ongelmista.

Kyselytutkimus toteutettiin lokakuussa 2021 ja tulokset raportoitiin keväällä 2022. Tutkimukseen vastasi yli 3000 opiskelijaa.

On hyvä huomata, että opiskelijoiden toimeentulon ympäristö on muuttunut huomattavasti syksystä 2021, jolloin tämän selvityksen tulokset kerättiin. Kiihtyvä inflaatio, korkojen ja sähkön hinnan nousu aiheuttavat vielä merkittävästi lisähuolta opiskelijoille, joiden toimeentulo on jo entuudestaan ollut hyvin niukkaa.

Asuminen

Selvityksen ensimmäisen osion kysymykset käsittelevät opiskelijoiden korkeakoulukaupunkia ja asumispaikkakuntaa. Vastauksista käy ilmi, että suurin osa vastaajista (87 %) asuu samalla paikkakunnalla korkeakoulunsa kanssa. Korkeakoulun kanssa samalla paikkakunnalla asuvista yli 80 % asuu yksin, kimppakämpässä tai yhteistaloudessa tai avopuolison kanssa. Puolisonsa ja/tai lastensa kanssa asuvista opiskelijoista vain 43 % asuu samalla paikkakunnalla korkeakoulun kanssa. 

Vastauksista myös ilmenee, että korkeakoulun kanssa samalla paikkakunnalla asuminen vähenee opintojen edetessä. Kanditason opiskelijoista suurin osa (90 %) asuu samalla paikkakunnalla, kun taas maisterivaiheessa samalla paikkakunnalla asuu opiskelijoista 83 % ja erikoistumisvaiheessa enää 42 %.

Suurimmalla osalla vastaajista (88 %) on kodistaan korkeakoulun kampukselle matkaa enintään 10 kilometriä. On kuitenkin myös niitä opiskelijoita, joilla matkaa kampukselle on merkittävästi enemmän, jopa yli 300 kilometriä. 

Opiskelijoiden liikkuvuus omalta kotipaikkakunnalta opiskelemaan muualle on merkittävää. Esimerkiksi Turun yliopiston ylioppilaskunnan vastaajista 80 % on muuttanut toiselta paikkakunnalta opiskelemaan Turun yliopistoon. 

Asumismuotoa koskevista kysymyksistä havaitaan, että suurin osa vastaajista (55 %) asuu vapaiden markkinoiden vuokra-asunnossa ja 32 % vastaajista taas asuu vuokralla opiskelija-asunnossa tai opiskelija-asuntolassa.

Noin puolet vastaajista asuu yksin ja muut yleisimmät asumisjärjestelyt ovat avopuolison tai kumppanin kanssa asuminen (n. 25 %) sekä kimppakämpässä asuminen (12 %). 

Vastaajien asumismenojen (sisältäen sähkö-, vesi-, ja muut välttämättömät asumismenot) suuruudesta huomataan, että opiskelija-asunnossa vuokralla asuvien asumismenojen mediaani on 420 euroa kuukaudessa. Muutoin vuokralla asuvien asumismenojen mediaani on 570 euroa kuukaudessa. Itse tai puolisonsa kanssa omistusasunnossa asuvien asumismenojen mediaani on 600 euroa kuukaudessa.

Kyselyssä selvitettiin myös asunnottomuuden yleisyyttä opiskelijoiden keskuudessa. Vastaajista vain pieni osa (2 % eli 60 vastaajaa) kertoo olevansa tai olleensa vailla asuntoa. Asunnottomuus on useimmiten johtunut asunnon saamisen viivästymisestä opintojen aloittamisen yhteydessä. Vastauksista kävi myös ilmi, että asunnottomuutta on ilmennyt esimerkiksi vuokrasuhteen päätyttyä, parisuhteen päätyttyä tai pitkittyneen remontin tilanteessa. 93 % vastaajista kertoo majoittautuneensa asunnottomuuden aikana ystävän tai sukulaisen luona. Osa vastaajista kertoo majoittautuneensa asunnottomuuden aikana hostellissa, muussa maksullisessa majoituksessa tai opiskelijoille järjestetyssä hätämajoituksessa. 44 % vastaajista kertoo, että asunnottomuus kesti 1-2 kuukautta ja 41 %:lla 3-6 kuukautta. 

Opintoraha

Kyselyssä selvitettiin opintorahan käyttöä ja syitä nostaa tai olla nostamatta kyseistä tukea. Kyselyn vastaajista 69 % saa opintorahaa tällä hetkellä. 18 % ei saa opintorahaa juuri nyt, mutta on saanut sitä aikaisemmin. 6 % vastaajista ei ole oikeutettu opintorahaan tällä hetkellä, 3 % ei ole koskaan saanut opintorahaa ja 3 % voisi saada opintorahaa, muttei nosta sitä. 

82 % niistä, jotka opiskelevat päätoimisesti, saavat opintorahaa. 70 % opiskelijoista, jotka tekevät keikkaluontoisia töitä, saavat opintorahaa. Hyvin vähän tai epäsäännöllisesti opiskelevista 28 % saa opintorahaa. Päätoimisesti työssäkäyvillä ja samalla sivutoimisesti opiskelevista 12 % saa opintorahaa. 

Kyselyssä selvitettiin syitä sille, miksi ei ole opintotuen piirissä juuri nyt tai miksi ei nosta opintorahaa. 41 % kertoo tukikuukausien loppuneen eli opintorahaa ei ole mahdollista saada. 31 % kertoo ansio- ja pääomatulojen suuruuden vaikuttavan siihen, ettei opintorahaa myönnetä. Osa vastaajista ei ole oikeutettu opintorahaan erilaisista syistä, kuten aikuiskoulutustuen, kuntoutustuen ja työttömyysetuuksien saamisen takia. 

59 % vastaajista, jotka kertovat tukikuukausien loppuneen, kokevat tulevansa toimeen kohtalaisesti, huonosti tai melko huonosti. Niistä, jotka eivät ole suorittaneet tarpeeksi opintopisteitä opintorahaa varten, noin puolet kertoo tulevansa toimeen vähintään melko hyvin, kun taas toinen puolisko kohtalaisesti tai huonommin. Sen sijaan niistä, jotka eivät nosta opintorahaa tulojen suuruuden vuoksi, 80 % kokee tulleensa toimen melko hyvin viimeisen 12 kuukauden aikana. 

Opintotukikuukausien riittävyyttä arvioitiin vastauksissa siten, että 59 % vastaajista arvioi, etteivät tukikuukaudet tule loppumaan kesken. 21 % kertoo, että opintotukikuukauden voivat loppua tai ovat juuri loppumassa kesken, mutta nämä vastaajat eivät ole asiasta kuitenkaan huolissaan. 20 % kertoo, että tukikuukaudet voivat loppua tai ovat loppumassa kesken, ja ovat myös asiasta huolissaan. Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä harvempi arvioi, että opintotukikuukaudet eivät lopu kesken. 

Kyselyssä selvitettiin opintotuen edellyttämän opintopistemäärän (5op/kk) suorittamisen kokemuksia. 32 % vastaajista kertoo opintopistemäärän suorittamisen aina olleen helppoa, ja 29 %:lle useimmiten helppoa. 17 % kertoo, että suorittaminen ei ole helppoa eikä vaikeaa. 12 %:lle suorittaminen on useimmiten vaikeaa ja 3 % aina vaikeaa.

Opintoraha-osuuden viimeisessä kysymyksessä selvitetään, millä opiskelija aikoo rahoittaa opiskelun, jos opintotuki loppuu ennen tutkinnon suorittamista tai on jo loppunut, tai jos opiskelija ei ole edes oikeutettu opintotukeen. Yleisin vastaus kysymykseen on rahoittaa opiskelut tekemällä töitä. 21 % vastaajista kertoo rahoittavansa opinnot omilla säästöillä, 12 % ottaisi lainaa ja 6 % hakisi toimeentulotukea. Moni on myös vastannut rahoittavansa opinnot usean eri vaihtoehdon yhdistelmällä. Muita esiin nousseita ratkaisuja on muun muassa omaisuuden myynti ja erilaisten tukien hakeminen. Moni on myös vastannut, ettei tiedä, mitä tekisi tässä tilanteessa.

Opintolaina

Kyselyn vastaajista 63 % on nostanut opintolainaa nykyisten opintojensa aikana. 29 % kertoo että ei ole nostanut opintolainaa, vaikka olisi oikeutettu siihen. 8 % vastaajista kertoo, ettei ole edes oikeutettu opintolainaan. 

Opintolainaa nostaneilta kysyttiin, mikä on tärkein syy opintolainan nostamiseen. Esiin nousi muiden muassa seuraavanlaiset tärkeimmät syyt lainan ottamiselle:  

• Tarvitsen opintolainaa turvatakseni toimeentuloni (48 %) 
• Otan mieluummin lainaa kuin käyn töissä opintojen ohella (13 %)
• Opintolainan kohtuulliset takaisinmaksuehdot ja matala korkotaso (10 %) 
• Sijoittaminen (9 %) 
• Opintolainavähennys tai opintolainahyvitys (8 %) 

Kyselyssä tiedusteltiin myös toiseksi tärkeintä syytä ottaa opintolainaa ja vastaukset näyttivät tältä: 

• otan mieluummin lainaa kuin käyn töissä opintojen ohella (21 %) 
• Opintolainan kohtuulliset takaisinmaksuehdot ja matala korkotaso (20 %)
• Tarvitsen opintolainaa turvatakseni toimeentuloni (13 %)
• Haluan parantaa elintasoani (12 %) 
• Sijoittaminen 9 % 

Suuri osa vastaajista tarvitsee opintolainaa, jotta toimeentulo olisi turvattu. Ilman opintolainaa opiskelu voikin olla hyvin haasteellista toimeentulon kannalta. 

Tulot yhteensä

Selvityksessä kysyttiin vuoden 2020 bruttotuloja. Tulokset olivat seuraavat:

• Keskiarvo 11 395 e
• Mediaani 9500 e

Selvityksen tuloksista kävi ilmi, että huomattavan moni opiskelija saa myös vanhemmiltaan rahallista tukea. Osa kuukausittain suoraan rahallisesti (14 %) tai muuta taloudellista tukea (13 %), mutta 38 % saa satunnaisesti rahallista tukea ja 33 % satunnaisesti muuta taloudellista tukea. Vain 28 % vastanneista kertoo, ettei saa lainkaan tukea vanhemmiltaan.

Opiskelijoiden ateriaetu koetaan selvityksen mukaan myös hyvin merkittävänä osana toimeentuloa.

Työssäkäynti

Vastaajista 54 % opiskelee päätoimisesti, eikä käy töissä. 33 % vastaajista opiskelee ja tekee sivutoimisesti tai keikkaluontoisesti töitä. 8 % vastaajista taas käy päätoimistesti töissä ja opiskelee sivutoimisesti.

Työssäkäyvät vastasivat työmäärästään näin:

• Keskiarvo 18 h viikossa
• Mediaani 15 h viikossa

Niistä vastaajista, jotka käyvät töissä opintojen ohella, 58 % on täysin samaa mieltä väitteen "olen tehnyt töitä turvatakseni toimeentulon" kanssa ja 27 % jokseenkin samaa mieltä.

Samalla 27 % työssäkäyvistä arvioi opintojen etenemisen hidastuvan jonkin verran ja 21 % arvioi hidastuvan huomattavasti.

44 % työssäkäyvistä vastasi, että opintojen ohella tehty työ ei liity lainkaan oman koulutusohjelman sisältöön ja 22 % arvioi liittyvän hyvin läheisesti.

Harjoittelu

Noin kolmasosa vastaajista kertoo suorittaneensa tai oli vastaushetkellä suorittamassa harjoittelujaksoa osana ensisijaista tutkintoaan.

Vastauksien perusteella 47 % vastaajista ei saanut harjoittelusta palkkaa ja 43 % kertoo saaneensa palkkaa harjoittelusta. Keskiarvo harjoittelusta saadusta palkkamäärästä on 1683 euroa ja mediaani 1600 euroa.

Koettu toimeentulo

29 % vastaajista arvioi käytettävissä olevien varojensa riittäneen viimeisen 12 kk aikana hyvin. 25 % arvioi varojen riittäneen melko hyvin, 29 % kohtalaisesti, 10 % melko huonosti ja 5 % huonosti. Ne opiskelijat, joilla on opiskelua hankaloittava sairaus tai vamma, kokevat muita useammin, että käytettävissä olevat varat ovat riittäneet huonosti. 

66 % vastaajista pystyisi maksamaan yllättävän 600 euron kustannuksen itse ilman lainaa tai kulutusluottoa. 24 % vastaajista arvioi, että saisi apua maksamiseen lähipiiriltä. 10 % vastaajista ei pystyisi maksamaan yllättävää kustannusta, eikä kukaan pystyisi auttamaan maksussa.