Viime aikojen keskustelu Turun Tunnin juna -hankkeen tulevaisuudesta on ollut valitettavan yksipuolista. Hankkeen vastustajat ovat tarttuneet epäolennaisuuksiin, eikä kokonaiskuvaa hahmoteta. Turkulaisen opiskelijan näkökulmasta ei ole ainuttakaan syytä vastustaa alueelle elintärkeää investointia, joka mahdollistaa joustavamman työssäkäynnin pääkaupunkiseudulla ja kestävämmän liikkumisen.
Valtiovarainministeriö ehdotti tulo- ja menokartoituksessaan 6.3.2023 erittäin lyhytnäköisesti kaikista ratahankeyhtiöistä luopumista valtiotalouden alijäämän verukkeella. Toki Tunnin junan toteuttaminen syö rahaa, mutta kyseessä on pitkäkestoinen investointi, joka lihottaa bruttokansantuotettamme 30 vuoden aikana 5–6 miljardia (TTJ & BCG, https://www.tunninjuna.fi/turun-tunnin-junalla-5-6-miljardin-euron-positiivinen-vaikutus-suomen-bruttokansantuotteeseen/) ), mutta ennen kaikkea hanke mahdollistaa mielettömän määrän uutta.
Opiskelijan näkökulmasta olennaisinta on tunnin junan tuomat mahdollisuudet työelämään ja kestävään liikkumiseen.
Turussa on lähes 40 000 korkeakouluopiskelijaa, joista suuri osa joutuu muuttamaan töiden perässä pääkaupunkiseudulle, vaikka 51 % opiskelijoista haluaisi jäädä Turkuun asumaan (Opiskelijakaupunki Turku, 2020). Opiskelijakaupunkina Turku on vetovoimainen ja pidetty, mutta monilla aloilla viimeistään maisterivuosina valitellaan, ettei ole muuta vaihtoehtoa, kuin muuttaa sorvin ääreen sinne, missä sorvi on – eli pääkaupunkiseudulle.
Varsinais-Suomessa vuosina 2016–2020 yliopistotutkinnon suorittaneista liki 40 % joutui muuttamaan töiden perässä pääkaupunkiseudulle (Tilastokeskus). Jos halutaan pitää Varsinais-Suomi elinvoimaisena ja edes mahdollisena perheenperustamispaikkana nuorille aikuisille, ei ratahankkeen toteuttamiselle ole vaihtoehtoa.
Ratahankkeen luoma 1,5 miljoonan ihmisen uusi työssäkäyntialue mahdollistaa vastavalmistuneille valtavasti. Nykyajan etätyömahdollisuudet ja nopeampi junamatka pääkaupunkiseudulle antavat täysin realistisen mahdollisuuden jäädä Varsinais-Suomeen. Samalla ratahanke vetää sekä uusia yrityksiä että olemassa olevien yritysten haarakonttoreita Turun alueelle.
Lisäksi tunnin juna mahdollistaa kestävän liikkumisen kaupunkien välillä. Nuorista harva omistaa autoa, eikä välttämättä edes halua koskaan sellaista omistaa. Modernissa maailmassa halutaan liikkua ekologisesti ja nopeasti junaraiteilla.
Kysymys onkin siis siitä, halutaanko Suomessa pysyä uuden ajan mukana - vai jatkaa samalla radalla ja kohta kirota, kun länsinaapurissa kaikki on paremmin.
Mikä on realistinen vaihtoehto, jos Tunnin junaa ei toteuteta? Yksiraiteisella ja hitaalla rantaradalla ei voida jatkaa. Rantaradan kaksiraiteistaminen maksaa miljardeja, eikä tuo merkittäviä etuja työllisyyden näkökulmasta.
Tunnin juna on ainoa järkevä ja kestävä tapa kytkeä Varsinais-Suomi ja pääkaupunkiseutu toisiinsa niin, että molemmat hyötyvät siitä. Alue ei kehity, ellei sitä kehitetä. Investointi maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä, tuo lisää joustavuutta elämään ja mahdollistaa modernin ja kestävän liikkumisen. Enää tarvitaan uuden eduskunnan investointipäätös, ja siitä vastuussa ovat tulevat kansanedustajat. Toivottavasti järki kulkee vielä rantaradan kautta Arkadianmäelle asti.
Lisätietoja:
Akseli Tiitta
Hallituksen puheenjohtaja, Turun yliopiston ylioppilaskunta
tyy-pj@utu.fi
puh. 045 3205125