Suomeen tulevien kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut kuluvan vuosikymmenen aikana merkittävästi. Maamme talouskasvu on ollut hidasta ja velkaantumisen kehityssuunta on huolestuttava muihin Pohjoismaihin verrattaessa. Suomi tarvitse kansainvälistä osaamista tulevaisuuden talouskasvun takaamiseksi. Suomalaisen yhteiskunnan, instituutioiden ja kulttuurin on kyettävä vakuuttamaan kansainväliset osaajat siitä, että Suomeen ei kannata tulla paitsi opiskelemaan, myös tekemään töitä. Liian usein käy niin, että täällä kouluttautumalla saatu osaaminen, niin kansainvälinen kuin suomalainen, siirtyy aivovuotona ulkomaille. Suomessa opiskelun tulisi olla kokemus, joka kannustaa osaajia jäämään Suomeen tekemään töitä. Perusasioiden tulisi olla kunnossa.
Toimiva ja helposti navigoitava terveydenhuolto on yksi turvallisen arjen peruspilareista. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen terveydenhuolto on maailman huippua. Haasteita kuitenkin löytyy, kun kyse on kansainvälisten opiskelijoiden terveydenhuollosta. Yksi niistä on kielimuuri. Suomen kieli on monelle täyttä hepreaa, eivätkä terveydenhuollon ammattilaiset osaa tai uskalla selittää terveyteen liittyviä kokonaisuuksia itselleen vieraalla kielellä. Sekä opiskelijoita että terveydenhuollon ammattilaisia tulisi tukea kielitaidon kehittämisessä. Lääketieteellisen sanaston hallitseminen englanniksi sujuvoittaisi hoitokäyntejä ja toisaalta kansainvälisten opiskelijoiden parempi suomen kielen hallitseminen paitsi helpottaisi YTHS:llä tai terveyskeskuksessa asioimista, myös edistäisi heidän integroitumistansa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kielimuuria on purettava molemmista suunnista. Ei ainoastaan vaatimalla suomalaisia puhumaan englantia, vaan myös kannustamalla kansainvälisiä opiskelijoita kehittämään suomen kielen taitojaan.
Vaikka Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman kärkeä, tulisi järjestelmään saada etenkin opiskelijoiden osalta selkeyttä. Päällekkäiset palvelut ja erilaiset säännöt eri kohderyhmille laittavat kansainvälisen opiskelijan pään pyörälle. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat, jotka ovat moni tulleet Suomeen myös työllistymisen toiveessa, eivät pääse opintojensa alussa lainkaan YTHS:n terveydenhuollon piiriin. Syy tälle on se, että suomalainen henkilötunnus on edellytys terveydenhoidon palveluiden käytölle. On hyvä, että henkilötunnusta vaaditaan, mutta anomusprosessia tulisi sujuvoittaa. YTHS:n vuoden 2021 uudistuksen myötä vaihto-opiskelijat eivät kuulu enää lainkaan sen piiriin. Millainen mielikuva kansainväliselle vaihto-opiskelijalle jää Suomesta, kun hän ei ole oikeutettu opiskelijoille suunnattuun terveydenhuoltoon? Antaako tämä Suomesta sellaisen vaikutelman, että kansainväliset osaajat haluaisivat tuoda osaamistaan suomalaisille työmarkkinoille?
On selvää, ettei toimiva terveydenhuolto ole ainoa tukitoimi, jolla on merkitystä. Jatkuva tuki suomen kielen kehittämiseen, ohjaus työnhaussa sekä suomalaiseen kulttuuriin tutustumisen helpottaminen ovat vain muutamia muita toimia, joita kansainväliset opiskelijat tarvitsevat. Ja Suomi tarvitsee heitä. Miksi emme siis osoittaisi heille, että heidät otetaan huomioon myös terveyenhuollossa, kannustaen heitä jäämään Suomeen töihin? Kansainvälistyminen on rikkaus, kun yksilöiden integraatio yhteiskuntaan sujuu sulavasti. Ihmisen on haluttava olla, ja koettava olevansa osa yhteiskuntaa, jotta tämä viihtyy. Kansainvälisyys tuo Suomeen investointeja, vahvistaa maamme brändiä ja lisää hyvinvointia. Miksi emme haluaisi tätä isänmaallemme?
Katie Astin
hallituksen jäsen, kansainvälisyys, yrityssuhteet ja tuutorointi