Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut ensimmäisiä tuloksia keväällä toteutetusta Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta (KOTT). KOTT on toteutettu neljän vuoden välein vuodesta 2000 lähtien ja on pitkäaikaisin opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia koskeva tutkimussarja Suomessa.
Ensimmäisenä julkaistut tulokset koskevat koettua toimeentuloa. THL julkaisee syksyn aikana lisää tuloksia niiden valmistuttua ja koko tutkimuksen tuloksineen marraskuun lopussa.
Päätulokset
- Noin viidennes opiskelijoista ilmoitti toimeentulonsa olleen erittäin niukka ja epävarma viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Kokemus oli vanhemmissa ikäryhmissä nuorempiä ikäryhmiä yleisempää. Osuus kasvoi aikavälillä 2021–2024.
- Noin neljännes opiskelijoista ilmoitti pelänneensä ruoan loppuvan rahanpuutteen vuoksi viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Kokemus oli ammattikorkeakouluopiskelijoilla yleisempää kuin yliopisto-opiskelijoilla. Osuus kasvoi vuosina 2021–2024 selvästi.
- Lähes viidennes opiskelijoista ilmoitti joutuneensa tinkimään lääkkeiden ostosta rahanpuutteen vuoksi viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana, naiset miehiä useammin ja ammattikorkeakouluopiskelijat yliopisto-opiskelijoita useammin. Osuus kasvoi vuosina 2021–2024 selvästi.
- Opintolainaa nostaneista 70 prosenttia ilmoitti nostaneensa sitä ensisijaisesti arkielämän välttämättömiin menoihin, naiset miehiä useammin ja ammattikorkeakouluopiskelijat yliopisto-opiskelijoita useammin. Opintolainaa nostaneista 15 prosenttia uskoi selviävänsä melko tai erittäin huonosti lainan takaisinmaksusta valmistumisen jälkeen.
Johtopäätökset
- Toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet korkeakouluopiskelijoilla vuosien 2021–2024 aikana. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin mitä tutkimuksissa on havaittu nuorilla aikuisilla koko väestössä.
- Nuoret, naiset ja ammattikorkeakouluopiskelijat näyttävät kokevan toimeentulovaikeuksia vanhempiin ikäryhmään kuuluvia, miehiä ja yliopisto-opiskelijoita useammin.
- Korkean inflaation myötä nousseet kuluttajahinnat ja korot ovat todennäköisesti vaikuttaneet usein pienituloisten opiskelijoiden arkeen ja kokemukseen toimeentulon riittävyydestä. Asumisen tukiin kohdistuneet ja kohdistuvat leikkaukset vaikeuttavat lisäksi opiskelijoiden tilannetta.
- Opintolainaa käytetään valtaosin arjen välttämättömien menojen kattamiseen, kuten asumisen kuluihin, liikkumiseen, opiskelukustannuksiin ja terveydenhuoltoon, ja vähemmän muihin tarkoituksiin.
Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet viimeisten kolmen vuoden aikana. Toimeentulonsa erittäin niukaksi ja epävarmaksi kokeneiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on lisääntynyt tällä aikavälillä 9,5 prosentista 15 prosenttiin.
Toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa opiskelevilla. Toimeentulon niukkuus ja epävarmuus on kuitenkin edelleen yleisempää ammattikorkeakouluopiskelijoilla (24 %) kuin yliopisto-opiskelijoilla (15 %).
Tulokset selviävät THL:n toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT). Tutkimus toteutettiin keväällä 2024. Siihen osallistui 3 600 18–34-vuotiasta opiskelijaa korkeakouluista ympäri Suomen.
Tutkimuksessa 24 prosenttia opiskelijoista ilmoitti pelänneensä ruokansa loppuvan rahanpuutteen vuoksi ja 18 prosenttia kertoi joutuneensa tinkimään lääkkeiden ostosta. Kokemukset olivat ammattikorkeakouluopiskelijoilla selvästi yleisempiä kuin yliopisto-opiskelijoilla.
Tulokset ovat samansuuntaisia kuin mitä tutkimuksissa on havaittu nuorten aikuisten osalta koko väestössä.
"Opiskelijoiden lisääntyneiden taloudellisten vaikeuksien taustalla on varmasti useita tekijöitä", kertoo johtava tutkija Laura Kestilä. "Korkean inflaation myötä nousseet kuluttajahinnat ja korot ovat vaikuttaneet usein pienituloisten opiskelijoiden arkeen ja toimeentulon riittävyyteen. Tilannetta ovat todennäköisesti pahentaneet asumisen tukiin kohdistuneet leikkaukset, ja ne vaikeuttanevat opiskelijoiden toimeentuloa entisestään jatkossa."
"Monet opiskelijat nostavat opintolainaa. Suurin osa käyttää sitä arjen välttämättömien menojen kattamiseen. Lainapainotteinen toimeentulo voi lisätä taloudellista epävarmuutta, erityisesti niillä, joilla ei ole varmoja työllistymisnäkymiä valmistumisen jälkeen", Kestilä lisää.
Suurin osa opiskelijoista kokee päivittäisen elämänsä turvalliseksi, mutta monilla on heikko tulevaisuudenusko
Suurin osa korkeakouluopiskelijoista kokee päivittäisen elämänsä hyvin turvalliseksi. Miehistä 88 prosenttia ja naisista 79 prosenttia kokee näin. Iän myötä turvallisuuden kokemus kuitenkin heikkenee hieman.
Opiskelijoista 16 prosenttia ei suhtaudu tulevaisuuteensa luottavaisesti. Miehillä tämä osuus lisääntyy tasaisesti iän myötä.
”Tulokset voivat kertoa esimerkiksi hyvinvoinnin ja toimeentulon vaikeuksista ja niihin liittyvistä huolista, erityisesti huomioiden viime vuosien monet kriisit”, kertoo tutkimusprofessori Sakari Karvonen.
”Nuorten aikuisten näköalattomuuden ja toivottomuuden kokemukset ovat huolestuttavia signaaleja koko yhteiskunnan kannalta. Tulevaisuudenuskon vahvistamiseksi tulisi ainakin varmistaa, että nuorilla on riittävät puitteet vakaan arjen ylläpitämiseksi. On myös vahvistettava nuorten kykyä sietää tulevaisuutta koskevaa epävarmuutta”, Karvonen jatkaa.