Monet meistä törmäsivät antirasismin käsitteeseen ensimmäistä kertaa vuonna 2021, kun oikeusministeriö yhdessä yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa järjestivät Olen Antirasisti -kampanjan, jonka sisältöjä näkyi laajasti sosiaalisessa mediassa. Oikeusministeri Anna Maja Henrikson perusteli kampanjaa sillä, että rasismin passiivinen tuomitseminen ei riitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi, vaan tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä.
Oikeusministeriön sivuilla todetaankin, että antirasismi on aktiivista ja tietoista toimintaa kaikkia rasismin muotoja vastaan. Antirasistinen toiminta pyrkii vähentämään etnistä syrjintää, syrjivien käytäntöjen vaikutuksia ja kielteisiä ennakkoluuloja. Sivuilla todetaan: “Oman ymmärryksemme lisääminen rasismista on antirasismin keskiössä. Ymmärrystä ja tietoisuutta lisätään omalla aktiivisella toiminnalla. Antirasismi edellyttää aktiivista oppimista, tilan antamista, toimimista ja kuuntelemista. Jokaisella on tärkeä rooli yhdenvertaisuuden edistämisessä, vaikka kaikki eivät itse koe rasismia.“
Antirasistisen toiminnan tarkoituksena on aina vähentää rasismia. Toiminnan tavoitteena on kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutos, joka toteutetaan aktiivisilla erityistoimenpiteillä. Yhdenvertaisuutta edistetään kaikilla tasoilla yhteiskunnassa, ja luodaan ilmapiiriä, jossa epäasialliseen käyttäytymiseen ja syrjintään puututaan voimakkaasti.
Antirasismin käsitteen on tehnyt viime vuosina tunnetuksi amerikkalainen kirjailija ja akateemikko Ibram X. Kendi kirjallaan How to be an antiracist. Kendin lähtökohtana, että ei-rasistiksi itsensä mieltävät syyllistyvät usein rasismiin, sillä heidän passiivisuutensa säilyttää rasistista järjestelmää, joka on lähtökohtaisesti historiallista perua. Hänen mukaansa tarvitaan positiivisia edistämistoimia, että todellinen tasa-arvo voidaan saavuttaa. Myös Kendi kritisoi voimakkaasti kapitalismia, joka tuotti jo 1400-luvulta lähtien sivutuotteenaan kolonialismin, kun eurooppalaiset valkoiset alkoivat hamuta muun muassa orjia Afrikasta. Tälle tilalle luotiin sitten myöhemmin tieteellinen oikeutus muun muassa Carl von Linnen rotuteorioiden avulla (Kendi).
Suomessa lainsäätäjä on herännyt kriittisestä rotuteoriasta ja muista viime vuosisadan teorioista kehittyneeseen uuteen valtavirtaiseen mielipiteeseen 2010-luvun aikana. Ilmeisin osoitus tästä on vuonna 2014 säädetty yhdenvertaisuuslaki, jonka tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Laki sisältää velvoitteita viranomaisille, työnantajalle sekä koulutuksen järjestäjälle edistää yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan. Lain noudattamista valvoo viranomaisena yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Myös oppilaitoksissa on herätty rasismiin liittyvien teemojen ympärillä. Antirasistinen koulutus tarkoittaa pedagogista diskurssia sekä akateemista ja poliittista toimintaa. Koulutuksellisena diskurssina se on tapa kyseenalaistaa valta-asemia koulussa sekä yhteiskunnassa, katsoa ilmiöitä eri yhteiskunnallisten ryhmien positioista, sekä ymmärtää henkilökohtaisen kokemuksen tärkeys tiedon tuottajana. Antirasistien koulutus kyseenalaistaa rodullistetut hierarkiset rakenteet ja niiden seuraukset. Siinä pyritään ymmärtämään, paljastamaan ja dekonstruoimaan rasismin makrotasoinen perusta, sekä samanaikaisesti löytämään vastarinnan tapoja päivittäisten rasististen käytäntöjen vastustamiseen. Antirasismi ei ole vain reagointia rasismiin. Sen pyrkimys on purkaa sellaiset rakenteet, jotka uudelleentuottavat yksittäisiä rasistisia tapauksia. (Alemanji 2018, 1-11.)
Myös Turun yliopiston ylioppilaskunta on edustajiston vuonna 2022 hyväksymässä linjapaperissa todennut, että se toimii jatkossa antirasististen ja feminististen periaatteiden pohjalta. Linjapaperin kirjaus konkretisoituu tänä vuonna parhaiten juuri rasismin vastaisen viikon kampanjointina, mutta TYY pyrkii ylipäänsäkin kaikessa toiminnassaan syrjimättömyyteen ja vastuullisuuteen. Jokaisella opiskelijalla on kuitenkin myös oma vastuunsa rasististen rakenteiden purkamisessa ja yhdenvertaisen yhteiskunnan saavuttamisessa. Rasismin kitkeminen onnistuu antamalla tilaa sekä puuttumalla syrjintään arkisissa tilanteissa, kun sitä kohtaa. Sekä myös sillä, että hankkii lisätietoa asioista ja kuuntelee niitä erilaisia tarinoita, joita yhteisömme jäsenillä on kerrottavana.
Jimi Salonen, TYYn hallituksen jäsen
Monika Keisala, TYYn yhdenvertaisuussiiven puheenjohtaja
Keskeiset lähteet:
Kendi, Ibram X. How to be an antiracist. Penguin Random House UK. 2019.
Alemanji 2018. Intoduction. Teoksessa Alemanji (toim.), Antiracism Education In and Out of Schools. Sveitsi: Palgrave Macmillan, 1-11.
https://oikeusministerio.fi/-/olen-antirasisti-kampanja-haastaa-rakentamaan-rasismista-vapaata-suomea luettu 5.4.2023
Yhdenvertaisuuslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325#Lidm45053757197664