Rakkaat opiskelijat, turkulaiset, hyvä vappukansa,
Maailmassa hitaat trendit ovat vaarallisimpia, koska niihin totutaan, vaikkei pitäisi. Tällä hetkellä hyvinvointivaltiomme vankka perusta – suomalainen koulutusjärjestelmä - on valtavan paineen alla. Korkeakoulujen rahoituspohja on säpäleinä. 2000-luvun aikana on leikattu rahoitusta, jäädytetty indeksejä ja lisätty aloituspaikkoja. Lopputuloksena resurssipula on huutava.
Tässä tilanteessa ei koulutuksen erityissuojelu riitä.
Suomi on kamppaillut 20 vuotta saman ongelman kanssa. Koulutustaso ei nouse, vaikka aloituspaikkoja lisätään joka vuosi. Samaan aikaan korkeakouluissa on aloja, joita harva suorittaa valmistumiseen asti. Suomi oli vielä 90-luvun alussa verrokkimaihinsa nähden korkeakoulutetuin maa. Tällä hetkellä olemme kaukana kärjestä. Ja kaukana tavoitteestamme, että vuonna 2030 puolet ikäluokasta olisi korkeakoulutettuja.
Miltä tämä teidän mielestänne kuulostaa? 20 hukattua vuotta, kun suomalainen koulutuspolitiikka ei ole pysynyt muutosten mukana.
Hyvät kuulijat,
Jotain tulisi tehdä. Ja aika äkkiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvioiden mukaan koulutustavoitteen saavuttaminen vaatii vähintään 350 miljoonan euron korotusta korkeakoulujen perusrahoitukseen. Ja tälläkin panostuksella saavutetaan vasta viime vuosikymmenen alun rahoitustaso.
Nyt kuitenkin puhutaan valtiontalouden sopeuttamisesta kuudella miljardilla. Valtiovarainministeriön viesti on karu: jos kuusi miljardia sopeutetaan, koulutusleikkauksia on tehtävä. Heikennyksiä opintoetuuksiin, lukukausimaksuja ja yliopistoille vähemmän rahaa.
Rakkaat opiskelijat,
20 menetettyä vuotta koulutuspolitiikassa. Ja sama retoriikka jatkuu. Olisikohan tästä jotain opittavissa? Edellisellä hallituskaudella lisättiin korkeakouluihin jopa 12000 aloituspaikkaa. Se ei kuitenkaan riitä, jos resurssit eivät seuraa perässä.
Valtiovarainministeriön esittämät leikkaukset kurjistaisivat opiskelijoiden asemaa entisestään. Entistä niukempaa toimeentuloa ja hyvinvoinnin heikkenemistä. Eduskuntavaalien alla Suomen opiskelijat tekivät väkevää vaalikampanjaa, jonka ydinsanoma oli “Opiskelijat pois köyhyysrajalta”.
Hyvä juhlaväki,
Me tarvitsemme panostuksia opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelukyvyn tukemiseen. Opetuksen ja ohjauksen määrää on lisättävä radikaalisti. Tällä hetkellä korkeakoulujen rahoitusmalli patistaa opiskelijoita valmistumaan mahdollisimman nopeasti. Tämä tavoite on täysin ristiriidassa muiden toimien kanssa.
Maksuton koulutusjärjestelmä on suomalaisen yhteiskunnan ylpeys. Se mahdollistaa jokaiselle taustastaan riippumatta koulutuksen korkeimmille asteille asti. Se mahdollistaa meritokraattisemman yhteiskunnan, jossa jokaisella on ovet auki elämään. Koulutuksella ja sivistyksellä on valtava itseisarvo, mutta myös keskeinen asema talouskasvun vauhdittajana. Kokonaiskuvaa ei hahmoteta. 2000-luvun alussa heräsi huoli suomalaisten ylikouluttautumisesta. Huoli oli ilmeisen väärä.
Osaajapulaan vastaaminen vaatii, että vuonna 2030 puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Ei tule tapahtumaan, jos koulutuksesta leikataan enää senttiäkään. Jotta koulutustaso nousee, tarvitsemme yliopistoille lisää perusrahoitusta, opiskelijoille parempaa toimeentuloa, panostuksia tukipalveluihin. Enemmän ohjausta, enemmän läsnäoloa. Keskusteluja professorien kanssa tulevaisuudesta. Merkityksellisiä opintoja, motivointia tulevaisuuteen. Opiskelijaelämää köyhyysrajan yläpuolella.
Arvoisa vappukansa,
Elämme kuitenkin vaikeita aikoja. Ja vaikeat ajat vaativat solidaarisuutta. Kun aiemmat talouden fundamentit eivät enää päde, on pystyttävä ajattelemaan kokonaisuutta saavutettujen etujen sijaan.
Kuitenkin osaava työvoima on tuotannontekijöistä tärkein Suomen talouskasvulle. Siksi riittävät resurssit koulutuksen joka tasolla on turvattava. Koulutus talouskasvun vauhdittajana mahdollistaa meille suomalaisille hyvän ja onnellisen elämän. Reilun ja tasa-arvoisen yhteiskunnan. Sen olennaisia osia on maksuton koulutus, korkea sivistys ja inhimillinen sosiaalipolitiikka. Akateemista vapautta unohtamatta.
Suomen talouskasvu on ollut vaisua jo 15 vuotta. Osaamisen heikkeneminen ja koulutustason jääminen jälkeen verrokkimaista hidastaa talouden uudistumista ja tuottavuuskasvua, sekä pahentaa työttömyyttä.
Siksi me tarvitsemme juuri nyt rakenneuudistuksia! Korjataan korkeakoulujen rahoitusvaje, opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat ja panostetaan siihen, että yhteiskuntamme tukee jokaisen nuoren hyvinvointia ja opiskelukykyä. Juhlapuheet ei riitä. Koulutuksen erityissuojelu – ei sekään riitä. Nyt tarvitaan rohkeutta!
Rakkaat ylioppilaat,
Koulutus ja tutkimus ratkaisevat kriisejä. Rakkaat opiskelijat! TE ratkaisette kriisejä. Juuri mitään ei saa aikaan yksin. Kaikki merkittävä syntyy yhdessä. Ja korkeakoulut yhdistävät ihmisiä.
Meidän tehtävämme on ravistella tätä maailmaa niin kauan, kun on tarpeen. Maailma on vielä hyvin epäoikeudenmukainen. Meidän tehtävämme on tehdä muutoksia.
Ennen kaikkea meidän on järjestettävä yhteiskunnalliset asiat niin, että kaikki se hyvä, joka on mahdollista toteutua, toteutuu! Tähän työhön tarvitaan teistä jokaista.
Me pidämme huolen siitä, että Suomi pysyy vapaana ja maailman onnellisimpana maana. Siksi olemme juhlamme tänään ansainneet.
YLIOPPILAAT – LAKIT PÄÄHÄN!
HYVÄÄ VAPPUA!
Lisätietoja:
Akseli Tiitta
TYYn hallituksen puheenjohtaja
puh. 045 3205125